Sitten siirsin Stellan toiseen huoneeseen siksi aikaa kun laitoin kapulat paikoilleen, ja nenä oli vähän paremmin käytössä. Tätä pitäisi treenata paaljon enemmän. Täytynee ostaa taas lisää tunnareita :D Stella keksi alkaa maistelemaan tunnareita. Sehän tiedettiinkin, että Stellalle nenän käyttö on ylivoimaista, mutta tää menee jo yli. Tuli taas sellainen olo, että annetaan koko tokon olla.
Kokeita olen katsellut, mutta eipä toi ole vielä valmis. Ehkä se kokee jonkun ahaa elämyksen vielä joskus!
Paikkamakuuta treenasin ulkona, kaksi lyhyttä pätkää, molemmilla kerroilla heitin kepin heti kun olin käskenyt Stellan maahan. Ensimmäisellä kerralla vapautin melkein heti. Toisella kerralla kävelin vieressä olevan lumikinoksen ympäri, potkin lumipalloja ja hyppäsin Stellan yli. Neidistä ei kuulunut pihaustakaan. Ehkä meidän oven takana on kohta valkotakkiset hakemassa mut hoitoon. Mutta äärimmäiset keinot on otettava käyttöön.
Luoksetuloa treenattiin pari kertaa, kerran kokonaisena. Stella oli hajujen maailmoissa (KYLLÄ STELLA VOI HAISTELLA MAATA ULKONA!!!! ARGH!) joten pysähtymiset vähän venyivät, eikä Stella laukannut yhtä nopeasti kuin normaalisti.
Viikonloppuna on agikisat, toivotaan että siellä menisi vähän paremmin kun nämä viimeisimmät tokoilut.
Noin muuten poden huonoa omaatuntoa. Stellan treenaaminen on jäänyt hyvin vähäiseksi. Lenkeille se pääsee kyllä joka päivä. Mutta kyllä on tullut todettua taas kerran, että Stella rakastaa työntekoa. Ei se seinille hypi tms. mutta se on kokoajan hyvin LÄSNÄ. Inhottavaa, kun ei saa itsestään irti treeni-intoa. Eihän tokoilu veisi paljoa aikaa. Täytyy nyt kunnostautua!
